Jokerien U16-joukkueella on vielä neljä ottelua jäljellä ennen pudotuspelien alkua. Joukkueen tehopakki Reino Voittonen sanoo Jokerien tekevän kaikkensa, että he pysyisivät playoff-viivan yläpuolella.
Jokerit on tällä hetkellä pudotuspeliviivan yläpuolella seitsemäntenä. Viivalla kahdeksantena olevaan Pelicansiin on matkaa 11 pistettä.
– Olisi hienoa, jos pystyttäisi pysymään pleijariviivan yläpuolella. Jos päästään pleijareihin, niin vastustaja on sitten se, mikä on. Koitetaan valmistautua mihin tahansa vastustajaan, 15-vuotias puolustaja tuumii.
Voittonen kuvailee Jokereita positiiviseksi ja työteliääksi joukkueeksi, jonka kaikki pelaajat tulevat hyvin toimeen keskenään. Jokainen ottaa aina treenit sekä pelit tosissaan ja valmistautuu otteluihin hyvin.
– Meidän vahvuus on oman pään pelaaminen. Sieltä puolustuksen kautta hyökkäyksiin lähteminen, niistä kiekkojen karvaaminen, sitä kautta alueiden voittaminen ja maalien tekeminen.
Millainen puolustaja olet?
– Pelaan enemmän oman pään kautta, mutta sitten kun on paikka lähteä, niin tietenkin lähden mukaan hyökkäyksiin, Voittonen kuvailee pelaamistaan ja jatkaa:
– Olen semmoinen peruspuolustaja. Tykkään enemmän pelata mailalla, mutta sitten kovuuttakin löytyy, kun pitää antaa taklauksia. Vedän ne loppuun asti. Kun pitää voittaa kiekkoja kulmissa, niin nekin hoituu. Olen hyvä kamppailemaan ja hyvä ottamaan hyökkäyksiä vastaan, varsinkin yks-ykkösiä.
Voittonen on Jokeri-puolustajien sisäisen pistepörssin kärjessä iskettyään 16 otteluun tehot 0+12=12 ja sarjan puolustajapörssissä sijalla 9. Hän on pelannut lähes koko kauden yhdessä Sulo Sointulan kanssa – ja pakkiparin kemia on kohdallaan.
– Sulon kanssa on todella helppo pelata. Melkein jo luetaan toistemme ajatukset. Sulo on omalla tavallaan vähän semmonen rähisijäpakki. Hän pelaa fiksusti kiekolla ja osaa puolustaa hyvin, mutta hän osaa myös olla ärhäkkä, vaikka onkin pienikokoinen. Taklaa hyvin, avaa hyvin ja pelaa fiksusti kiekolla.
Meneillään olevan kauden käynnistyessä Voittonen toivoi joukkueelleen mahdollisimman paljon voittoja ja odotti itseltään sitä, että oma pää pysyy puhtaana. Muita tavoitteita olivat U16-maajoukkue, mahdollisuus päästä treenaamaan sekä pelaamaan myös U18-joukkueen mukana ja pitkä kevät U16 SM-sarjassa.
– Melkein kaikki on jo toteutunut. Hyvin on mennyt, hän myhäilee.
Mutta jotain tavoiteltavaa hänellä siis vielä on, se pitkä kevät oman joukkueen kanssa. Mitä voit antaa joukkueellesi loppukevään peleissä?
– Koitan tuoda positiivisen ilmapiirin peleihin, että kaikilla olisi hyvä fiilis pelata. Koitan tuoda kovuutta ja rohkeutta peliin, että kaikki uskaltaisi yrittää niitä omia juttujaan, mitä he osaa tehdä.
Tykkäätkö olla äänessä kopissa?
– Yleensä tykkään olla äänessä silloin, kun tuntuu, että pitää sanoa jotain. Esimerkiksi huonon erän jälkeen sanon mielipiteeni ja hyvän erän jälkeen annan posia, sanon, että meni hyvin.
Kopista kun puhutaan, niin Voittonen kuvailee sen fiilistä hyväksi, varsinkin silloin, kun peli kulkee.
– Porukka juttelee toisilleen ja puhuu pelistä erätauoilla. Treeneissä on todella paljon puheensorinaa. Jos peli menee huonosti ja ollaan vaikka häviöllä, niin meininki saattaa olla vähän hiljainen. Juuri silloin tykkään sanoa jotain, että saa fiilistä nousemaan.
Hyvää fiilistä ja voittoja on riittänyt, ja voittoa juhlistaa aina musiikki sekä joukkueen sisäisen kiertopalkinnon jakaminen.
– Mitään yhtä voittobiisiä ei ole, vaan musiikki vähän vaihtelee. Välillä Hamza Gul soittaa, välillä Rasmus Korhonen tai Rasmus Ruuhimäki. Kiertopalkinto on sotilaskypärän tyyppinen kypärä, missä on Jokerit-logo. Kypärän haltija jakaa sen illan parhaalle pelaajalle.
Voittonen muistelee aloittaneensa jääkiekon parissa lähes kymmenen vuotta sitten, eikä se ollut mitään hetken päähänpisto. Hän oli siihen mennessä ehtinyt pitkään katsella kiekko-otteluita, kuunnella selostuksia ja tutkia tarkkaan videoklippejä otteluitten parhaista paloista.
– Kaikki alkoi IHK:n kiekkokoulusta ja IHK:n joukkueesta. Sitten me muutettiin vuodeksi Ruotsiin, ja pelasin siellä AIK:ssa. Sieltä tulin Jokereihin.
Oliko sinulla pienenä joku idoli?
– Mikael Granlundin ilmaveiviä tuli muutaman kerran katsottua.
Onnistuuko ilmaveivi sinulta?
– Kyllä siinä muutama yritys menee, että onnistuu, hän naurahtaa.
Voittosen kiekkopolku käynnistyi hyökkääjänä IHK:ssa, mutta AIK:sta Jokereihin siirtymisen jälkeen valmentajat alkoivat tehdä hänestä pakkia. Hyvä idea, hänen omasta mielestäänkin, sillä tontti on ollut erittäin mieluisa.
Entä tulevaisuus?
– En ole suuremmin miettinyt tulevaisuutta. Kausi kerrallaan mennään. Tietenkin unelma olisi päästä NHL:ään, hän päättää.
