Seitsemän tulevaisuuden huippuvalmentajaa seuraa Trencinissä Pikkuleijonien MM-pelejä. Pyysimme kahdelta heistä arviot lauantain voitokkaasta Slovakia-ottelusta. He esittivät myös arvionsa turnauksen jatkosta.
Seitsikko opiskelee Jääkiekkoliiton ja Suomen Urheiluopiston HVT/VAT-koulutuksessa. Kirjainyhdistelmä muodostuu sanoista "huippuvalmentajatutkinto" ja "valmennuksen ammattitutkinto".
Ottelutapahtumissa opiskelijat tekevät ns. varjovalmennusta. Tehtävänä on simuloida omaa ajatusmaailmaa siten kuin he itse toimisivat maajoukkueen turnaustapahtumassa. Rooleja on neljä: vastuuvalmentaja, hyökkäyspelaaminen, puolustuspelaaminen ja kokonaisuuden seuraaminen analyytikkona.
Slovakia-ottelua arvioineen kaksikon esittelyt löytyvät artikkelin lopusta.
Pavol Demitra -areena oli loppuunmyyty. Slovakialaisyleisö kannusti suosikkejaan raivokkaasti.
Tommi Railo:
– Seurasi Slovakia-ottelua vastuuvalmentajan roolissa
"Ottelu oli Suomen joukkueelta hyvin sekava. Peli ei ollut ihan joukkueen teemojen mukainen. Emme pystyneet pysymään suunnitelmassa, mitä peliin oli luotu, ja oma suorittamisen tasomme aaltoili. Pelissä oli hyviä jaksoja, mutta myös muutama kohtuullisen pitkäkin heikko jakso. Ne vaikuttivat hyvin vahvasti pelin virtaukseen ja numeroihinkin.
Uskoisin, että suurin osa pelaajista pelasi ensimmäistä kertaa tällaisessa ilmapiirissä. Kotijoukkueen kannustus oli vahvaa ja atmosfääri erilainen, mihin on totuttu. Harva pojista on pelannut 6000 ihmisen edessä tuollaisessa metelissä. Uskon, että se aiheutti jonkin verran hermostuneisuutta joukkueen suorittamiseen. Varsinkin ensimmäisessä erässä näkyi virheitä, joita normaalisti näille pelaajille ei samanlaisissa tilanteissa synny. Tuli paljon kiekonmenetyksiä ja syöttövirheitä, jotka menivät hermostuneisuuden ja jännittämisen piikkiin.
Parantamisen varaa olisi ollut suorahyökkäämisessä ja hyökkäysten rytmittämisessä. Hyvin paljon lähdettiin hitailla, jolloin Slovakia pääsi vetämään eteen träppinsä ja ensimmäisen miehen pienen karvauksen. Siitä ei päästy läpi luistelemalla eikä syöttämälläkään. Sitä kautta emme saaneet juurikaan hyökkäyspelejä aikaiseksi. Emme voittaneet paljon päätykiekkojakaan, jotta olisimme voineet lähteä vähän nopeammin pelaamaan eteenpäin ja saaneet enemmän vauhdikkaampia hyökkäyksiä."
Anttoni Uronen (vas.), Luca Santala (oik.) ja Oliver Suvanto Slovakian maalilla.
"Joukkue osoitti ottelussa luonnettaan. Se ei taipunut tai murtunut tappiotilanteissa, ja jaksoi hallita peliä muutamia heikkoja jaksoja lukuun ottamatta. Datankin mukaan Suomi hallitsi selkeästi kiekollista peliä. Kun ottelun viimeisten kymmenen minuutin aikana haettiin tasoitusmaalia, jaksettiin pelata rohkeasti ja kamppailu parani huomattavasti. Sen paineen seurauksena saatiin sitten erittäin hieno onnistuminen ja tasoitusmaali.
Ottelu oli joukkueelle kolmas neljään päivään. Joidenkin yksittäisten pelaajien osalta näkyi hieman väsymyksen merkkejä, mutta ei isossa kuvassa. Kärkipelaajat jaksoivat puristaa todella tyylikkäästi. Tietyillä pelaajilla peluuttamisen tiivistäminen jopa paransi heidän pelaamistaan. He olivat selkeämmin ja paremmin mukana pelissä.
Erikoistilanteita joukkueen on hiottava. Ylivoimapeli on saatava kuntoon ja tehokkaammaksi, siinä on paljon tekemistä.
Kaikki on tietysti vielä omissa käsissämme. Joukkue muokkautuu pikku hiljaa. Kovatasoiset Slovakia- ja Kanada-ottelut hitsaavat poikia yhteen. Tunne kasvaa varmasti koko ajan paremmaksi ja sitä kautta saadaan enemmän irti joukkueesta. Slovakia-pelissä varsinkin kärkipelaajat alkoivat vähän heräilemään."
Eelis Uronen (oik.), Samu Alalauri ja Samuel Sramaty kamppailivat kiekosta.
Tony Witick:
– Seurasi Slovakia-ottelua puolustusvalmennuksen näkökulmasta
"Kärkipelaajamme pystyivät ottelun loppuhetkillä tuomaan oman vahvan panoksensa peliin. Sitä kautta saimme pelin käännettyä ja otimme tärkeän voiton jatkoajalla.
Puolustuspelissä vähän vielä haetaan tiettyjä asioita. Olisiko meillä vielä reservissäkin jotain? Pystyisimmekö muokkaamaan pareja? Näkisin, että tilanne vaatii vielä vähän hienosäätöä. Olemme oikeissa asioissa kiinni, mutta vielä pientä viilausta on tehtävä, jotta voisimme tehdä asioita vielä vähän terävämmin ja nopeammin.
Slovakian hyökkäyspelaaminen ei yllättänyt. He pyrkivät ajamaan nopeasti ja aggressiivisesti maalille, ja hämmentämään maalineduspeliä aina kuin oli paikka. Ei se yllätyksenä tullut. Slovakia on aggressiivinen joukkue, joka ammentaa paljon yleisöstään, joka oli aivan mahtava."
Maamme!
"Suurimmalle osalle pelaajista noin äänekäs yleisö oli varmasti uusi kokemus. Ei tuollaista pauketta kotimaisissa sarjoissamme pääse kokemaan. Totta kai se omalla tavallaan vaikuttaa nuoreen pelaajaan. Mielestäni pystyimme kuitenkin kääntämään sen omaksi voimavaraksemme ja uskalsimme nauttia tunnelmasta. Ehkä pelaajat osasivat käsitellä tilanteen oikein, he saivat yleisöstä energiaa ja alkujännityksen jälkeen nauttivat pelaamisesta.
Kärkipuolustajamme pelaavat hieman isompia minuutteja, mutta niin paljon ei erikoistilanteita ole ollut, että se olisi sekoittanut heidän peliään. On pystytty pelaamaan koko ajan aika tasaisesti. Pakit nauttivat siitä ja he ovat tottuneet pelaamaan isoja minuutteja. Paljon pelaamalla he pääsevät paremmin rytmiin, nauttivat vastuusta ja pelaamisesta. Silti lepopäivä tulee varmasti tarpeeseen ennen Kanada-peliä.
Näitä pelejä ratkaistaan erikoistilanteissa. On vielä viilattava yli- ja alivoimaa. Kanada-pelissä niitä sitten päästään testaamaan. Kanada on varmasti nälkäinen, sillä heidän turnauksensa ei ehkä lähtenyt niin kuin he olivat ajatelleet. Maanantaina haaste on valtava, mutta lohkossa kaikki on vielä auki. Kun saadaan huilattua, päästään pelaamaan ottelu, jossa ovat hienot panokset.
Vielä ennen Kanada-peliä miettisin, tehdäänkö maalivahtipeliin muutoksia. Peluutukset ovat 2–1, mutta Pyry Lammillakin on nollapeli alla. Lähdetäänkö kokeilemaan muutoksia vai jatketaanko voittavalla maalivahdilla? Se on mielenkiintoinen kysymys."
Noel Pakarinen (vas.) ja Oskari Ahmajärvi juhlivat ottelun voittoa.
Tommi Railo on U16 SM-sarjassa pelaavan HIFK:n vastuuvalmentaja. Omalla pelaajaurallaan hän kulki läpi HIFK:n SM-putken ja päätyi Mestikseen (silloiseen I divisioonaan). Valmentajana hän on toiminut lähes 20 vuoden ajan, painopiste on ollut U16-ikäluokassa. Hänen valmentamisensa ytimessä ovat pelaajalähtöinen toimintaympäristö ja pelaajien kehittäminen. Railolla on kaksi lasta, joista vanhempi pelaa Suomi-sarjaa Järvenpään Haukkojen joukkueessa.
Tony Witick, 40, on kahden lapsen isä ja Kokkolan Hermeksen kasvatti. Hän toimii vastuuvalmentajana HIFK:n U16:n Mestis-joukkueessa. Witick on pelaajaläheinen valmentaja, joka haluaa kehittää yksilöitä eteenpäin. Tuleviin tavoitteisiin kuuluu toimia päätoimisena valmentajana ulkomailla ja viedä omia kiekko-oppeja pienempiin jääkiekkomaihin. Kokemusta valmentamisesta on 15 vuodelta U10–U18-ikäluokista. Witickin esikuva on hänen oma isäpuolensa, jonka jalanjälkiä hän on valmentajana seurannut.
Artikkelin kuvat: Chris Tanouye
Kapteeni Juho Piiparinen.
