Alle 18-vuotiaiden tyttöjen jääkiekkomaajoukkue pelaa parhaillaan MM-kisoja Kanadassa. Kaukalon laidalla, harjoituksissa ja tiiviin turnausarjen keskellä joukkueen mukana kulkee myös fysioterapeutti Elina Ojala, jolla on itsellään tausta jääkiekon parissa myös pelaajana.
– Pelasin vajaa parikymmentä vuotta, ehkä 19 vuotta, ja viimeiset vuodet Naisten Liigaa Vaasassa, Ojala kertoo.
Nykyään hän työskentelee fysioterapeuttina oikeuspsykiatrisessa sairaalassa ja valmentaa iltaisin crossfit-salilla.
Maajoukkuetehtävät kulkevat näiden töiden rinnalla, ja kuluva kausi on Ojalalle jo seitsemäs Tyttöleijonien mukana. Tie joukkueen johtoryhmään sai alkunsa opintojen kautta Rovaniemellä.
– Mirtsi (päävalmentaja Mira Kuisma) on rakentanut tämän joukkueen staffin, ja Mirtsiin olen tutustunut Rovaniemellä, missä opiskeltiin samaan aikaan. Mirtsi kysyi, että olisinko kiinnostunut tästä hommasta. Aluksi tässä oli toinenkin fysioterapeutti mukana ja jaettiin tapahtumia hänen kanssaan, mutta kun hän jäi pois, minä jäin tähän yksin.
MM-kisojen kaltaisessa turnauksessa fysioterapeutin työ ei noudata tarkkaa kaavaa. Pelipäivät rytmittyvät samankaltaisesti, mutta muuten arki elää koko ajan otteluohjelman, harjoitusten ja yksilöllisten tarpeiden mukaan.
– Ei sellaista ihan perustyöpäivää oikeastaan ole. Pelipäivät kulkee suurin piirtein samalla rytmillä, mutta sitten on fysiikoiden hoitamiset, alkulämmittelyt, loppuverryttelyt, teippaukset, tutkimiset ja arvioinnit yhdessä lääkärin kanssa. Kaikki rakentuu jääharjoitusten ja pelien ympärille.
Nuorten pelaajien kehot ovat kovassa kuormituksessa tiiviissä turnausrytmissä. Ojalan mukaan tietyt vaivat toistuvat tämän ikäisillä usein.
– Selän haasteet on mun mielestä suurin kuormittaja. Sitten tietysti polvet ja olkapäät, ja jonkin verran myös päävammoja.
Ennaltaehkäisy kulkee mukana koko ajan, vaikka turnauksen aikana ei tietenkään kaikkeen voida vaikuttaa.
– Kaikissa oheisissa ja lämmittelyissä pyritään herättelemään lihakset ja aistit, että kroppa on valmis peliin. Palautumiseen kiinnitetään paljon huomiota ja kuormitusta pyritään suhteuttamaan pelikuormaan niin hyvin kuin mahdollista. Matkustaminen, aikaerot ja olosuhteet vaikuttaa fysiologiaan, ja ne pitää ottaa huomioon koko ajan.
Rasitukseen liittyvät vaivat ovat usein seurausta pitkästä kokonaisuudesta.
– Esimerkiksi selkäjutut eivät ole yhden tapahtuman aikana syntyviä, vaan ne ovat koko kauden kuorman summa.
Yhteistyö muun johtoryhmän kanssa on keskeinen osa työtä, ja erityisesti lääkärin rooli korostuu.
– Lääkärin kanssa tehdään todella tiiviisti töitä. Valmennuksen kanssa mietitään aikatauluja ja kuormitusta, mutta lääkäri on ehkä se lähin työkaveri täällä. Koko staffi tekee yhdessä töitä sen eteen, että arki toimii mahdollisimman sujuvasti.
Elina Ojalan mielestä pelaajat ovat ehdottomasti paras asia joukkueen fysioterapeutin työssä. Kuva: Sini Löfman
Kun Ojalalta kysyy työn parhaista puolista, vastaus on selvä.
– Parasta on ehdottomasti nämä tytöt. Niiden takia tätä tekee ja ottaa palkatonta omista töistä, että pääsee näihin tapahtumiin. Jaksaa nähdä vaivan ja yrittää parhaansa, että he saisivat tämän uniikin kokemuksen ja pysyisivät mahdollisimman terveinä.
Ojala näkee roolinsa laajempana kuin pelkkänä fyysisenä tukena.
– Täällä saa olla myös sellainen turvallinen ja helposti lähestyttävä aikuinen pelaajille.
Haastavinta työssä ovat asiat, joihin ei voi täysin varautua etukäteen.
– Kun toimitaan erilaisissa paikoissa ja kulttuureissa, ei ikinä tiedä mihin ollaan menossa ja mitä sieltä löytyy. Olosuhteet, ruoka, tilat… se, että löydetään aina toimivat puitteet, on ehkä se haastavin osa tätä työtä.
MM-kisoissa se tarkoittaa pitkiä päiviä, nopeita ratkaisuja ja jatkuvaa katsetta seuraavaan päivään.
Alle 18-vuotiaiden tyttöjen MM-kisat pelataan Kanadan Sydneyssä ja Membertoussa 10.–18.1.2026. Kotikatsomoihin ottelut näkyvät TV5-kanavalta ja HBO Max -suoratoistopalvelusta.
