• Arvot: KUNNIOITUS
  • Arvot: KUNNIOITUS

"Koikkarin kaukalosta leijonaikoniksi" – Raipe-kirja kertaa Raimo Helmisen uran kaukalossa ja elämää sen ulkopuolella

  • Arvot: KUNNIOITUS

Tiesitkö, että Raimo Helminen voitti kahdesti ammattikoulujen Suomen mestaruuden? Tai että Raipe kantoi Leijonissa pelinumeron 14 lisäksi numeroita 18 ja 28?

Nuokin pikkufaktat selviävät Tapani Salon kirjoittamasta Raipe-kirjasta. Kirjaansa varten Salo on haastatellut lähes 40 henkilöä, jotka ovat todistaneet Helmisen uraa ja elämää lähietäisyydeltä.

Kirjan alaotsikko "Koikkarin kaukalosta leijonaikoniksi" viittaa Koivistonkylän kentälle. Siellä Helminen sai ensikosketuksensa jäähän puoli vuosisataa sitten. Raipen ensimmäinen seura oli Koovee, jonka E-junioreihin hän liittyi vuonna 1971. Kun Kooveen junioritoiminta alkoi Raipen mielestä hiipua, hän teki valinnan Ilveksen ja Tapparan välillä. Ikäluokkansa paras keskushyökkääjä siirtyi Ilvekseen.

Vuonna 1979 Helminen valittiin Fennia-leirin parhaaksi pelaajaksi. Nykyisin Pohjola-leirinä tunnettu kartoitustapahtuma järjestettiin vielä tuolloin Tampereella Varalassa.

Raipe-kirja käynnistyy kuvauksella nuorten MM-kisoista vuodenvaihteessa 1983–84. Kisat pelattiin Ruotsin Norrköpingissä ja Nyköpingissä. Helminen iski seitsemässä ottelussa yksitoista maalia ja yhteensä 24 tehopistettä. Se oli nuorten MM-kisojen piste-ennätys, parempi kuin mihin esimerkiksi Wayne Gretzky (8+9) oli vuonna 1978 pystynyt. Suomi voitti kisoissa hopeaa.

Leijonien näkökulmasta kirjan kiinnostavin osuus alkaa sivulta 116 ja jatkuu sadan sivun verran. Curt Lindströmin otettua Leijonat valmennukseensa hän nosti Helmisen maajoukkueeseen tunnetuin seurauksin: maailmanmestaruus, neljä MM-hopeaa, yksi MM-pronssi, yhteensä kuusi olympiaturnausta, olympiahopeaa, kaksi olympiapronssia, ennätykselliset 331 miesten maaottelua...


Tuomas Pihlman (vas.), Raimo Helminen ja Antti Laaksonen juhlivat maalia Helmisen viimeisessä A-maaottelussa Tampereella 7.2.2008. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva


A-maajoukkueen pelipaitaa Helminen kantoi viimeisen kerran helmikuussa 2008. Tampereen Hakametsässä pelatun Suomi–Tshekki-ottelun kynnyksellä Leijonien kokoonpanosta putosi loukkaantumisen takia yksi sentteri, jolloin Kalervo Kummola sai idean: Helminen takaisin Leijoniin, Tshekki-pelistä tulisi Raipen jäähyväisottelu.

Päävalmentaja Doug Shedden näytti idealle vihreää valoa ja Helminen kutsuttiin "kertausharjoituksiin", kuten hän itse paluunsa määritti.

Tshekki-peli ja samalla Helmisen maajoukkueura saivat satumaisen lopun. Ajassa 59:56 Helminen antoi raipemaisen "lättysyötön" Tuomas Pihlmanille, joka tälläsi kiekon maaliin. Se oli Helmisen 155:s maalisyöttö Leijonissa.

– Olisin voinut itsekin laukoa, mutta näin Pihlmanin sivusilmällä keskellä ja siirsin kiekon hänelle, Helminen kertaa Raipe-kirjassa.

Kirjan loppupuolella kerrataan myös Helmisen valmentajauraa. Raipen vaimo Leena Helminen kertoo, että alkuperäinen suunnitelma oli siirtyä pelivuosien jälkeen yrittäjäksi, mutta jääkiekko piti miehen pauloissaan. Vaikka pelit olivat ohi, aviomies puhui vain jääkiekosta.

– Minulle oli päivänselvää, että hän jatkaa jääkiekon parissa. Olisimme varmaan olleet pulassa, jos hän olisi väkisin yrittänyt tehdä jotain muuta, vaikka kiinnostus oli jääkiekossa, Leena Helminen kertoo Raipe-kirjassa.



Helmisestä julkaistiin syksyllä 2004 kirja – tai oikeastaan kirjanen, pehmeäkantisessa teoksessa oli 152 sivua – otsikolla "Raipe – Vaatimattomuuden lyhyt oppimäärä". Vesa Laitisen kirjoittama teos ei edes yrittänyt olla "virallinen" elämäkerta, joten oli paikallaan, että aiheeseen palattiin nyt, vajaa kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Uudessa Raipe-kirjassa on 299 sivua ja kovat kannet.

Kirjan kirjoittanut urheilutoimittaja Tapani Salo on seurannut Helmisen uraa kuudella vuosikymmenellä. Ensimmäisen kerran Helminen osui Salon tutkaan Raipen pelatessa B-junioreissa.

Maininnan ansaitsee myös kirjan kansikuva, jonka on ottanut Harri Hinkka, parhaiten rock-valokuvistaan tunnettu tamperelainen valokuvaaja. Aiemmin Hinkan kameran eteen ovat osuneet muun muassa Eppu Normaali, Yö-yhtye ja Popeda, joten listan jatkeeksi sopii mainiosti myös Raimo Helmisen nimi. Kansikuvassa ei voi olla kiinnittämättä huomiota Helmisen nimellä ja Ilveksen logolla merkittyyn puumailaan.

Raipe-kirja on myynnissä muun muassa kustantaja Docendon omassa kirjakaupassa. Kovakantisen kirjan lisäksi tarjolla ovat E-kirja ja äänikirja. Äänikirjan kesto on 10 tuntia 34 minuuttia.