Ilona Silander ei jäänyt katsomoon, kun oma pelaajaura päättyi – hän löysi uuden tavan olla osa rakasta lajia. Jääkiekko tuli hänen elämäänsä jo lapsuudessa isän ja veljien mukana, ja viidennellä luokalla Keravalta kotoisin oleva Ilona aloitti pelaamisen KJT:ssä.
Vaikka oma pelaajapolku päättyi, rakkaus jäähän ja lajiin säilyi ja johdatti uudenlaiseen rooliin: tuomariksi.
– Lopetettuani pelaamisen ikävöin kuitenkin luistelua ja halusin pysyä jollain tavalla mukana lajissa. Tuomarointi tuntui luontevalta tavalta jatkaa jääkiekon parissa, joten ilmoittauduin peruskurssille Helsinkiin.
Uudet asiat usein jännittävät, ja niin oli myös Ilonalla tuomaroinnin kohdalla. Ensimmäisessä pelissä oli vatsa täynnä perhosia, ja ilmassa oli myös pelkoa epäonnistumisesta. Onneksi jäällä ei tarvinnut pärjätä yksin, kun mukana oli kokeneempi mentorituomari, joka tarjosi tukea ja neuvoja.
– Mentorini oli todella kannustava ja lempeä. Vaikka tein pari virhettä, jäi pelistä tosi positiivinen fiilis.
Ilonalle tuomaroinnin parasta antia ovat itsensä kehittäminen, osaava ja kannustava yhteisö sekä mahdollisuus olla osana rakasta lajia.
– Tuomarointi on opettanut minulle paineensietokykyä, vuorovaikutustaitoja ja rohkeutta. Näistä taidoista on hyötyä myös elämässä jääkiekon ulkopuolella – vaikka opiskeluissa tai työelämässä.
Ilona viheltää viikoittain Auroraliigan ja poikien pelejä, ja kokemusta on kertynyt myös kansainvälisiltä kentiltä. Erityisesti matka nuorten olympialaisiin Koreaan on jäänyt Ilonalle mieleen.
– Korea oli ensimmäinen kansainvälinen turnaukseni. Oli uskomatonta päästä tutustumaan uusiin kulttuureihin ja tuomareihin ympäri maailmaa.
Vaikka jääkiekko on perinteisesti ollut miesvaltainen laji, Ilona on kokenut olonsa tuomaripiireissä tervetulleeksi. Yksittäisiä huuteluita on tullut, mutta ne jäävät selvästi vähemmistöön.
– Naistuomareille on kehittynyt oma tiivis yhteisö, jossa tuetaan ja neuvotaan toisia. Tänne on helppo tulla mukaan!
Ilonan polulla tärkeässä roolissa ovat olleet kokeneemmat tuomarit, jotka ovat jakaneet neuvojaan ja tukeneet matkan varrella. Yksi merkittävimmistä on ollut Salla Raitala, jonka esimerkki ja tuki ovat olleet korvaamattomia.
Ilona Silander kertoo, että naistuomareilla on oma tiivis yhteisönsä. Kuvassa Ilona Silanderin (vas) kanssa Aino Ranki sekä päätuomari Johanna Oksanen. Kuva: Matti Nenonen
Tulevaisuuden tavoitteet ovat Ilonalle selkeät:
– Haluan kehittyä erityisesti linjatuomarina ja päästä viheltämään yhä korkeammalle tasolle sekä naisten että poikien peleissä.
Tällä hetkellä 20-vuotias Ilona opiskelee lääketiedettä Turussa. Opintojen ja tuomaroinnin yhdistäminen sujuu hyvin, sillä pelit sijoittuvat pääasiassa viikonloppuihin ja toimivat sopivana vastapainona vaativille opinnoille.
– Pelit tuovat rytmiä viikkoon, eivätkä lisää kuormitusta. Ja ovathan ne myös hyvä lisätienesti opiskelijalle.
Ilona haluaa rohkaista jokaista, joka on joskus miettinyt tuomarointia – varsinkin tyttöjä. Hän tietää kokemuksesta, että mukaan lähteminen kannattaa.
– Tyttöjenkin paikka on jäällä – myös tuomareina. Tarvitset vain rohkeutta kokeilla. Kukaan ei ole valmis alussa, mutta jokainen voi oppia. Täällä on aina joku auttamassa.
– Tuomarointi on mun tapa olla mukana rakkaassa lajissa.
Kiinnostuitko? Lue lisää täältä ja lähde mukaan!
