U20 SM-sarjan välierät käynnistyvät torstaina, ja toinen ottelupareista on Kiekko-Espoo – Tappara. Kauden pudotuspeleissä tamperelaisten tehopelaaja on ollut laitahyökkääjä Vilho Vanhatalo.
Vanhatalo, 18, on kirjauttanut pudotuspeleissä seitsemään otteluun tehot 6+4=10. Hän on tällä hetkellä U20-sarjan pudotuspelien kärkipelaaja niin maaleissa kuin pisteissä, mutta kauden mittaan on ollut myös haastavia jaksoja.
– Alkukausi oli tosi tehokas. Sitten kävin pyörähtämässä Liigan puolella, ja sen jälkeen oli vähän niin sanotusti apina selässä ja vähän tehotonta pelaamista. Kuitenkin kulki ihan ok, mutta ei tullut tehoja, hän kertaa kauden käänteitä ja jatkaa:
– Vedin pitkän pätkän 0+0:aa, mutta nyt tuntuu, että apina on saatu pois selästä, ja peliin on tullut rentoutta. Olen saanut tehojakin aikaan.
Vanhatalo karisti apinan selästään hyvään aikaan, sillä torstaina vastaan luistelee Kiekko-Espoo, jota hän kuvailee erittäin hyväksi joukkueeksi.
– Täytyy olla valmiina, sillä heillä on tosi hyviä pelaajia, jotka pystyy pelaamaan kiekolla. Siihen täytyy olla valmiina. He ovat myös hyvä ylivoimajoukkue. Meidän täytyy vaan pysyä pois jäähyiltä, koska he myös rankaisee aika nopeasti. Me on otettu turhan paljon jäähyjä. Ne pitää saada pois.
Miten vastaatte Kiekko-Espoolle?
– Ainakin me tehdään kovaa töitä. Meidän joukkueelle on ollut tyypillistä se, että kun ollaan kovasti töissä, niin silloin saadaan myös tulosta aikaan. Keskitytään tietysti ihan omaan peliin. Kaikki tuo joukkuetta hyvällä mielellä ja omilla vahvuuksilla, niin silloin myös pärjätään.
Tappara sopi joukkueena ensimmäisen tavoitteensa kauden alussa: top4-sijoitus runkosarjassa ja suora pääsy puolivälieriin. Tavoite tarkistettiin myöhemmin kaudella, ja sen jälkeen päämäärä oli sijat 5-8, jonka joukkue saavutti oltuaan kuudes runkosarjassa.
– Nyt playoffeissa on yksi ja ainoa tavoite, ja se on mestaruus, Vanhatalo linjaa.
Mitä tuot joukkueeseen?
– Olen iso hyökkääjä, joka tykkää pelata fyysisesti, ja sitä pystyn tuomaan. Olen hyvä molemmissa erikoistilanteissa, ja yritän auttaa mahdollisimman paljon joukkuetta pisteiden muodossa, tuumii Vanhatalo, jonka maaleista kaksi on tullut alivoimalla.
Hän selittää tunteneensa ylivoimapelaamisen omakseen aikaisemmin, mutta tällä kaudella alivoima nousi yllättäen isommaksi vahvuudeksi, kun ”pisteiden kanssa oli haasteellista”.
– Mutta pelaan kumpaakin mielelläni. Siitä pystyy luomaan hyvää itseluottamusta, kun pelaa hyvin av:tä, eikä vastustaja pysty tekemään maaleja.
Mitä odotat itseltäsi kauden loppupeleissä?
– Isoin tavoite on, että pystyn omien vahvuuksien ja oman läsnäolon kautta auttamaan joukkuetta. Joukkueena tässä mennään.
Vanhatalo pelasi puolivälierissä Simon Katolickyn ja Oliver Suvannon kanssa. Ketju oli koossa jo viime kaudella, ja Vanhatalo sanookin, että he tuntevat toisensa hyvin, ja kentässä on mukava pelata kahden tosi potentiaalisen pelaajan kanssa.
– Oliver on iso keskushyökkääjä, tosi hyvä aloituksissa ja pystyy tekemään peliä tosi hyvin. Hänellä on tosi kova työmoraali. Siinä on helppo pelata laidassa, kun keskushyökkääjä tekee niin kovasti töitä.
Entä Simon?
– Simon on iso laitahyökkääjä, jolla on hyvä laukaus ja hyvät maalintekokyvyt. Jos hän saa kiekon paikkaan, niin osaa kyllä tehdä maalin.
Kun mestaruudesta on taistelemassa enää neljä joukkuetta, Kiekko-Espoo, Tappara, Ilves ja HPK, niin kaikki mahdolliset keinot otetaan käyttöön kovan työmoraalin, sitkeyden ja logolle pelaamisen lisäksi.
– Täytyy sanoa, että olen kyllä tosi taikauskoinen. Jos peli on onnistunut jollakin tavalla, niin sitten kyllä pitää tehdä kaikki asiat aina samalla tavalla kuin silloin tein, ihan pienistä asioista lähtien, Vanhatalo tunnustaa ja mainitsee lisäksi asiat, jotka pitää tehdä ennen peliä:
– Lounaalla kuuluu juoda yksi ihan perinteinen Coca-Cola ja aina sama energiajuoma ennen peliä. Kaikki alkulämmöt kuuluu tehdä samalla tavalla, että pystyy suorittamaan hyvin.
Ja voittoja kun tavoitellaan, niin Tapparan kopissa on jo pyyhitty mahdolliset pölyt voittobiisinä soivista levyistä.
– Ensimmäinen biisi kopissa voiton jälkeen on Country Roads, ja sen jälkeen soitetaan kaikkea tamperelaista. Se on hieno perinne, Vanhatalo myhäilee.
