Suomen Jääkiekkomuseo on vuodesta 1985 lähtien aateloinut suomalaisen jääkiekon merkittäviä vaikuttajia Jääkiekkoleijonan arvonimellä. Tunnustus voidaan myöntää pelaajille, tuomareille, valmentajille sekä taustavaikuttajille, ja se on yksi lajin arvostetuimmista kunnianosoituksista. Aatelointitoimikunnan jäsenten nimittämisestä vastaavat Suomen Jääkiekkomuseo ry:n hallitus ja Suomen Jääkiekkoliitto.
Tänä vuonna yksi Jääkiekkoleijonien joukkoon nousseista on suomalaisen jääkiekon pitkäaikainen taustavaikuttaja Jukka-Pekka Vuorinen. Tunnustus on hänelle suuri kunnia ja osoitus vuosikymmenten työstä lajin eturivissä – liitosta Liigaan, olympialaisista NHL:ään.
– Onhan se todella suuri kunnia. Kun katsoo, kuinka harva taustavaikuttaja on Jääkiekkoleijonien joukossa, niin tämä tuntuu erityisen merkittävältä, Vuorinen sanoo.
Yksi hänen uransa ikimuistoisimmista hetkistä on Suomen ensimmäinen maailmanmestaruus vuonna 1995, jolloin Vuorinen toimi Jääkiekkoliiton toimitusjohtajana.
– Silloin sitä ei ehkä osannut täysin juhlia, mutta jälkikäteen sen arvo on vain kasvanut. Se oli iso asia paitsi jääkiekolle, myös koko Suomelle, hän muistelee.
"Kun katsoo, kuinka harva taustavaikuttaja on Jääkiekkoleijonien joukossa, niin tämä tuntuu erityisen merkittävältä."
Vuorisen tie jääkiekon vaikutusvaltaisiin tehtäviin alkoi pelaajauran jälkeen. Hän on työskennellyt muun muassa sarjapäällikkönä, toimistopäällikkönä ja toimitusjohtajana Jääkiekkoliitossa sekä myöhemmin Liigan toimitusjohtajana. Kansainvälistä kokemusta kertyi, kun hän toimi Torinon olympialaisten jääkiekkoturnauksen lajijohtajana.
– Se oli haastava ja opettavainen kokemus. Italiassa jääkiekko oli silloin vielä lapsenkengissä, ja organisaatio piti rakentaa alusta asti, Vuorinen kertoo.
Hän on ollut mukana myös naisten jääkiekon alkuvaiheissa 1980-luvulla, jolloin SM-sarja ja maajoukkue käynnistyivät.
– Olin joukkueenjohtajana ensimmäisissä EM-kisoissa, joissa voitimme mestaruuden. Harva mies voi sanoa olevansa naisten Euroopan mestari, hän naurahtaa.
Vuorinen seuraa edelleen tarkasti Liigan kehitystä ja nykytilaa. Hänen mukaansa urheilullinen taso ei ole enää yhtä korkea kuin ennen, kun joukkueita oli vähemmän.
– Ehkä joukkuemäärää pitäisi pienentää ja taloudelliset resurssit hyödyntää paremmin. Ja Jokerit pitäisi tavalla tai toisella saada takaisin mukaan, hän pohtii.
Jääkiekko on jatkunut Vuorisen perheessä seuraavaan sukupolveen: hänen poikansa Janne Vuorinen toimii myös lajin parissa.
– Olen antanut hänen tehdä työnsä rauhassa. On hienoa nähdä, että hän on mennyt eteenpäin ja löytänyt oman polkunsa, isä sanoo ylpeänä.
Aateloinnin hetkellä Vuorinen toivoo tulevansa muistetuiksi pitkästä ja monipuolisesta urasta, joka on ulottunut kotimaisesta liigasta kansainvälisiin kenttiin.
– Olen saanut palvella liitossa, Liigassa, olympialaisissa ja NHL:ssä. Ehkä minut muistetaan siitä, että olen aina hoitanut hommat loppuun asti – tilanteessa kuin tilanteessa, hän kiteyttää.
Vuorisen lisäksi tänä vuonna Jääkiekkoleijonaksi aateloitiin pelaajat Topi Jaakola, Mika Pyörälä, Tuukka Rask ja Anssi Salmela sekä erotuomari Johanna Kuisma.
Artikkelin kuvat: Mika Kylmäniemi ja Jukka Rautio.
