Tampereen Hakametsän jäähallissa nähtiin perjantaina poikkeuksellinen jääkiekkotapahtuma, kun yli 80-vuotiaat pelaajat kokoontuivat yhteiseen otteluun. Kyse ei ollut pelkästä näytösottelusta, vaan ennen kaikkea kohtaamisesta, jossa vanhat pelikaverit ja vastustajat pääsivät jälleen jäälle. Paikalle oli saapunut harrastajia eri puolilta Suomea, ja tunnelma hallissa oli lämmin sekä arvokas.
Jäällä nähtiin myös yksi suomalaisen jääkiekon suurimmista nimistä, Ilveksen legenda Lasse Oksanen. Kolminkertainen Suomen mestari ja entinen maajoukkuepelaaja muistetaan erityisesti 1960–70-lukujen huippuvuosilta, jolloin hän kuului suomalaisen jääkiekon keskeisiin suurnimiin ja esiintyi usein Leijona-paidassa.
Oksanen kertoi saapuneensa tapahtumaan hyvällä mielellä.
– Ainahan tänne on mukava tulla. On mielenkiintoista tavata tätä porukkaa ympäri Suomea. On haravoitu eri puolilta harrastajia, joilla on vielä se urheilukärpänen. Positiivisella mielellä tässä ollaan.
Yli 80-vuotiaiden pelaajien kohtaaminen herättää monissa kunnioitusta. Oksasen mukaan tapahtuma merkitsee paljon myös osallistujille itselleen.
– Kyllähän se mielihyvää tuo. Näkee vanhoja vastustajia ja pelikavereita. Olen aina kunnioittanut hyviä pelureita ja vastustajia. Tuntuu siltä, että jotain on tehty oikein, kun on tänne asti päästy.
Tapahtuma on harvinainen myös kansainvälisesti, eikä vastaavia juuri järjestetä muualla, ainakaan Euroopassa.
– Tämä on tavallaan kunnianosoitus siitä, että ollaan oltu lajissa aktiivisesti mukana. Ja että meille järjestetään tällainen tapahtuma vielä tässä iässä. Samalla tuodaan esiin, että tämä on kuitenkin terve harrastus. Vaikka laji on vaikea, sitä voi vielä vanhanakin pelata.
Tapahtuman tärkeä osa on myös yhteishenki, joka syntyy vuosikymmenten takaisista muistoista.
– Henki täällä on todella positiivinen. Muistellaan vanhoja tapahtumia ja myös jotain jäyniä, mitä joku teki 50 vuotta sitten. Mutta kaikki on huumorin hengessä. Siitä jutellaan ja nauretaan.
Jääkiekko on ollut Oksaselle tärkeä osa elämää niin uran huippuvuosina kuin edelleen.
– Tämä peli on mielenkiintoinen ja haastava. Siinä on paljon mahdollisuuksia erilaisiin taktisiin kuvioihin. Aina tulee uusia vastustajia, nuorempia ja nopeampia, joten täytyy itsekin oppia ja muuttua. Ja tässä lajissa saa vähän hööpöttääkin vastustajaa, puoliksi huumorilla. Se pitää pelin sopivan kepeänä, Oksanen hymyilee.
Hänen mukaansa jääkiekko opettaa ennen kaikkea yhteistyötä ja ihmisten kanssa toimimista.
– Se on ihmissuhdepeliä niin kuin elämässä muutenkin. Joukkueessa on erilaisia ihmisiä ja erilaisia taitoja, ja kaikkien kanssa täytyy oppia toimimaan.
Peli on muuttunut paljon Oksasen uravuosista. Hän muistaa ajan, jolloin Suomessa pelattiin pääosin ulkojäillä.
– Kun pelasin maajoukkueessa, ei ollut vielä edes jäähalleja. Treenattiin ulkojäillä ja välillä kolattiin itse lunta. Meidän kehitys alkoi kunnolla siitä, kun Suomeen alkoi tulla ensimmäisiä jäähalleja.
Hallien myötä pelin taktinen puoli kehittyi.
– Ulkojäällä kiekko saattoi pomppia miten sattuu. Hallissa jää oli sileä ja kiekko totteli paremmin, jolloin pystyttiin suunnittelemaan tarkempia kuvioita.
Myös katsomokulttuuri on muuttunut vuosikymmenten aikana.
– Ennen jokaisella joukkueella oli omat kannattajaryhmänsä. Nyt seurat tekevät enemmän yhteistyötä ja ilmapiiri on muutenkin rauhallisempi.
Yksi jääkiekon erityispiirteistä on sen pitkäikäisyys harrastuksena. Oksasen mukaan lajin monipuolisuus mahdollistaa pelaamisen vielä iäkkäänäkin.
– Aikaisemmin mentiin kovaa eikä kentällä paljon puhuttu. Nyt ehtii jo jutella ja pelataan rauhallisemmin. Vanhan pelaajan pitää ymmärtää, mitä fysiikka antaa myöten, mutta edelleen voi kujeilla ja syötellä, ja siinä on aina pieni virne suupielessä.
Muistoja pitkästä urasta on paljon, mutta yksi asia nousee hänen mielessään ylitse muiden: suomalaisen jääkiekon kehitys.
– Me nähtiin suomalaisen jääkiekon kehitys rappunen kerrallaan. Voitettiin ensin Ruotsi, sitten Yhdysvallat, Tsekkoslovakia, Kanada ja lopulta Neuvostoliitto. Oli hienoa nähdä, että kehitys oli oikeasti mitattavissa.
Lopuksi Oksanen pohtii myös rakkaan seuransa Ilveksen mahdollisuuksia mestaruuteen.
– Kannattaja tietysti toivoo sitä. Mutta siinä on niin monta asiaa, loukkaantumiset, esimerkiksi maalivahdin päivä ja kaikki muutkin pienet yksityiskohdat. Kaiken pitää osua kohdalleen.
Varmaa kuitenkin on, että jääkiekko pysyy edelleen tärkeänä osana hänen arkeaan.
– Kyllä minä pelejä seuraan. Minulla on kausikortti ja katson otteluita paikan päällä. Vanha peluri katsoo samalla, millaisia kuvioita nykyään kehitetään. Samat silmät ne on vieläkin.
Kuvat: Timo Tuominen