Yksi puheenvuorojen pitäjistä oli Laura Andelin, joka kertoi psyykkisen valmennuksen tärkeydestä. Andelin on koulutukseltaan psykoterapeutti ja toimii psyykkisenä valmentajana sekä trauma- ja kriisityön asiantuntijana. Hän on myös perustanut ONIT Sport-asiantuntijayrityksen, joka erikoistuu urheilevien lasten ja nuorten psyykkiseen valmennukseen.
Psyykkisellä valmennuksella tarkoitetaan urheilijan psykologisten taitojen, ominaisuuksien ja piirteiden tunnistamista sekä niiden harjoittamista arjessa. Andelin haluaa korostaa sen merkityksen olevan urheilussa yhtä tärkeä kuin fyysisenkin valmennuksen ja harjoittelun.
– Tiedämme tutkimusten perusteella, että mieli tarvitsee kehoa ja keho tarvitsee mieltä. Voimme psyykkisen valmennuksen avulla vahvistaa pelaajan kokonaisvaltaista kehittymistä ja sitä kautta päästä huippu-urheilussa vieläkin parempiin tuloksiin.
Kuinka psyykkistä valmennusta sitten konkreettisesti toteutetaan urheilussa?
– Psyykkistä valmennusta tehdään useammalla tasolla. Voi olla valmentajien täydennyskoulutuksia tai asiantuntijaseminaareja, kuten täällä. Psyykkinen valmentaja voi kulkea joukkueen mukana kauden aikana. Hän voi myös tavata peliryhmien tai yksilöiden kanssa tarpeen mukaan, Andelin kertoo.
Uutena asiana Suomessa psyykkistä valmennusta tuotetaan myös digitaalisten apuvälineiden avulla. Esimerkiksi SKILLS-sovellus on kehitetty nuorten urheilijoiden psyykkisen valmennuksen toteuttamiseen. Ideana on edistää urheilijan henkistä hyvinvointia sekä vahvistaa mielen taitoja yhdessä vanhempien ja valmentajien kanssa.
Mielen taitoja kannattaakin treenata heti alakouluikäisestä lähtien. Lapset saattavat jännittää kilpailutilanteita tai epäonnistumisen pelko voi estää heidän suoriutumistaan. Andelinin mukaan on tärkeää, että näihin asioihin kiinnitetään huomiota ja niistä harjoitellaan pääsemään yli jo varhaisessa vaiheessa. Mitä paremmat pohjataidot psyykkisessä valmennuksessa, sitä helpompi urheilu-uraa on jatkaa myös lapsen kasvaessa.
– Yläkouluiässä tai lukiossa voidaan siirtyä jo yksilöllisempään psyykkiseen valmennukseen ja aletaan harjoittamaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Silloin on oleellista, että nuoren urheilijan itsetuntemus, itseluottamus, palautuminen ja sosiaaliset taidot ovat kunnossa, Andelin summaa.
Psyykkisten taitojen kehittämiseen ei aina edes tarvitse valmentajaa, vaan niitä voi hyvin treenata myös urheiluharjoitusten ulkopuolella.
– Joka kerta, kun huomaa asioita missä onnistuu, kannattaa sanoa itselleen ääneen hyvä minä. Kannustava itsepuhe vaikuttaa positiivisesti itsetuntoon. Joskus kannattaa myös mennä vähän mukavuusalueen ulkopuolelle ja tehdä itselle haastavia tai jännittäviä asioita. Sitten kun huomaa, että niistä selviääkin, niin se poistaa epäonnistumisen pelkoa sekä kasvattaa itseluottamusta, Andelin hymyilee.