• Arvot: ERINOMAISUUDEN TAVOITTELU
  • Uutisen kategorialinkki: Auroraliiga
  • Arvot: ERINOMAISUUDEN TAVOITTELU
  • Uutisen kategorialinkki: Auroraliiga

Pelit jäivät, rakkaus lajiin säilyi – Minttu Tuominen viihtyy nyt valmentajana: "Se oli itselleni tosi tärkeä steppi"

  • Arvot: ERINOMAISUUDEN TAVOITTELU
  • Uutisen kategorialinkki: Auroraliiga
Minttu Tuominen juhli viime keväänä Suomen mestaruutta Kiekko-Espoon paidassa. Nyt hän toimii joukkueen fysiikkavalmentajana. Kuva: Riku Laukkanen

Moninkertainen arvokisamitalisti ja Suomen mestari Minttu Tuominen päätti tai ainakin laittoi tauolle mittavan palaajauransa viime keväänä juhlittuaan SM-kultaa Kiekko-Espoon paidassa. Jääkiekkoa Tuominen, 35, ei kuitenkaan jättänyt, sillä hän operoi nyt Kiekko-Espoon Auroraliiga-joukkueen fysiikkavalmentajana. Tuomiselle on ollut tärkeää, että rakas laji on pysynyt osana hänen arkeaan pelikiireiden tauottuakin.


Monen nuoren tytön esikuvaksi nousseen, kiekollisesti taitavan Tuomisen matka kohti kiekkomaailman eliittiä alkoi maineikkaan kasvattajaseuran Etelä-Vantaan Urheilijoiden paidassa vuonna 2002. Urheilu oli ollut kuvioissa jo aiemmin Tuomisen harrastettua ringetteä sekä kori- ja jalkapalloa.

– Aloitin EVUssa yhdessä kaverini kanssa ja sille tielle jäin muiden lajien jäätyä aika nopeasti pois, Tuominen muistelee.

Myöhemmin Tuomisen kiekkotie vei KS Nouxin kautta Bluesiin, pariin otteeseen Yhdysvaltoihin, Ruotsiin, Venäjälle ja Kiinaan. Ja aina tasaisin väliajoin takaisin Espooseen – niin Bluesiin kuin myöhemmin Kiekko-Espooseenkin.

– Tiesin aina, että tulen palaamaan Espooseen. Se, että sain tehdä hommaa ammatikseni, sitten vei minua aina välillä ulkomaille.


20250327-KEspooN-HPKN-0038.jpg

Minttu Tuomisen pelaajaura sai päätöksensä Auroraliigan viidennessä finaaliottelussa Kiekko-Espoo–HPK Tapiolassa 27.3.2025. Kotijoukkue katkaisi finaalisarjan 3–2-jatkoaikavoitollaan, mestaruusmaalin teki teki ajassa 62.31 Minttu Tuominen. Kuva: Riku Laukkanen


Tuomisen matkaan mahtuu siis paljon jääkiekkoa. Ja vähintään yhtä paljon erilaisia kulttuureja ja ystäviä. Tuhansia kohtaamisia, lukemattomia pelireissuja, vielä useampia harjoituksia. Riemua ja tuskaa. Voittoja ja tappioita. Kaikkea sitä, mikä tekee jääkiekosta jääkiekon.

– On paljon hienoja unelmia ja tavoitteita, jotka ovat toteutuneet. Yliopistossa pelaaminen oli ehdottomasti yksi niistä, neljät olympialaiset ja niistä kolme pronssia, MM-hopea Espoossa 2019 oli unohtumaton kokemus.

– Ja totta kai saavutetut Suomen mestaruudet ovat aina olleet hienoja, kun joukkueena olemme päivittäin tehneet työtä ja voittaneet kovia vastustajia.


20250327-KEspooN-HPKN-2840.jpg

Tämä kaksikko on jättänyt ison jäljen suomalaiseen jääkiekkoon: Minttu Tuominen (vas.) ja Karoliina Rantamäki. Kiekko-Espoo huipensi kauden 2024–25 mestaruusjuhliin. Kuva: Riku Laukkanen


Uransa kenties isoimmaksi yksittäiseksi askeleeksi Tuominen laskee NCAA-sarjaan ja Ohio Staten paitaan menemisen. Tuominen pelasi Yhdysvaltain yliopistosarjassa täysstipendiaattina vuosina 2009–13.

– Se oli itselleni tosi tärkeä steppi. Olin etuoikeutetussa asemassa, että sain sellaisen mahdollisuuden. Siellä pystyt harjoittelemaan todella kovassa ympäristössä ja samalla saat korkeakoulututkinnon. Fysiikkavalmentajat, päävalmentajat, tehovalmentajat, videovalmentajat... Kaikki ovat päätoimisia.

– Suomessa vastaava on haastavaa. Jenkeissä homma on rakennettu niin, että opinnot on rakennettu pelaamisen ympärille. Eikä mistään täytynyt maksaa, mikä toki toi myös vastuuta.


26082021_FIN-SUI_Winsports_Arena_0110.jpg

"Kun aloitin SM-sarjassa, ei suomalaisia pelannut ammattilaisena ulkomailla. Nyt nuoret pelaajat voivat tavoitella ammattilaisuutta tai ainakin puoliammattilaisuutta ulkomailla. Se on todella hieno juttu."


Vaikka haasteita riittää, kokee Tuominen monen asian menneen Suomessakin eteenpäin hänen pelaajauransa aikana.

– Kun aloitin SM-sarjassa, niin ei joukkueilla ollut silloin päätoimisia valmentajia. Nyt on. Siinä on selkeä ero, vaikka eihän valmentajien päätoimisuus pelaajan arkea hirveästi muuta. Ja jääajatkin ovat ehkä pikkuisen parempia.

Muuten kehitys heijastuu esimerkiksi yksittäisten pelaajien unelmiin ja tavoitteisiin.

– Kun aloitin SM-sarjassa, ei suomalaisia pelannut ammattilaisena ulkomailla. Nyt nuoret pelaajat voivat tavoitella ammattilaisuutta tai ainakin puoliammattilaisuutta ulkomailla. Se on todella hieno juttu.


20220216-FINW-SUIW_-0351.jpg

Laukomassa Pekingin olympialaisten 2022 pronssiottelussa Suomi–Sveitsi. Kuva: Riku Laukkanen


Yksi Tuomisen pelaajauran aikaisista isoista haasteista liittyikin taloudelliseen puoleen. Eikä ainoastaan hänen, vaan monen muunkin pelaajan kohdalla.

– Halusimme harjoitella ammattimaisesti eli kaksi kertaa päivässä. Ja samalla oli käytävä töissä. Palautuminen oli vaikeaa, kun viikkoon ei mahtunut yhtään täyttä vapaapäivää – maanantaista perjantaihin töissä ja treeneissä, pelit lauantaisin ja sunnuntaisin.

Joukkueharjoitusten iltapainotteisuus puolestaan aiheutti päänvaivaa sekin.

– Usein oli yksi vapaailta viikossa, ja sen olisi monesti halunnut viettää ilman sen kummempia suunnitelmia. Samalla halusit kuitenkin nähdä ystäviä tai perhettä. Kyllä sosiaalisen elämän olemattomuus oli haaste peliaikoina.

Ohio Staten yliopistossa Tuominen luki ravitsemustieteitä ja sivuaineena liikuntatieteitä. Kiinnostus omaa harjoittelua kohtaan oli roihahtanut kuitenkin jo lukiovuosina.

– Silloinen valmentajamme Jari Risku osallisti meitä, tai ainakin minua, paljon harjoitteluun.

– Ja yliopistouran jälkeen sitten suunnittelinkin koko ajan enemmän ja enemmän omat fysiikkatreenini. Totta kai keskustelin asioista maajoukkueen ja oman joukkueeni fysiikkavalmentajien kanssa. Koin kuitenkin hyväksi suunnitella asioita itse, kun tiesin, mikä itselleni voisi toimia ja miten oma päivärytmini meni.


Taitokoulu_21012020_Minnamari_Tuominen-0466.jpg

Leijona-paidassa tammikuussa 2020. Kuva: Pasi Mennander


Uransa aikana Tuominen pelasi muutaman vuoden ajan täysammattilaisena. Myös noihin vuosiin mahtui kuitenkin myös opiskelua.

– Ulkomailla koin, että elämä ei etene. Halusin tehdä opintoja samalla, jotta edistin elämääni niin, että pelien loppuessa en olisi ollut tilanteessa missä mietin, että mitäs nyt. En olisi pystynyt ulkomailla pelatessani vain treenaamaan aamulla, pelaamaan pleikkaa päivällä ja menemään uudestaan treeneihin illalla.

Ravitsemusterapeutti ei ollut lopulta sitä, mitä Tuominen halusi tehdä.

– Löysin fysioterapiaopinnot Espoosta ja aloitin ne. Pelaajauran kyljessä suoritin myös liikuntaneuvojan tutkinnon. Olen vetänyt kesäisin myös erilaisia kiekkoleirejä, joten olen saanut valmennuskokemusta nuoresta pitäen.


211113-SuomiKanada0153.jpg

Minttu Tuominen luistelemassa kaukaloon Kanada-ottelussa marraskuussa 2021. Ottelu pelattiin Turussa. Kuva: Jari Mäki-Kuutti


Ja nyt paikka ja aika ovat olleet oikeita sille, että Tuominen toimii ensimmäistä kauttaan Kiekko-Espoon fysiikkavalmentajana.

– Viime kaudella fysiikkaryhmääni liittyi kaksi muuta Kiekko-Espoon kokenutta pelaajaa.

– Ja kun viime kauden fysiikkavalmentaja jäi sivuun, niin kävin Samin (Kiekko-Espoon päävalmentaja Sami Haapanen) kanssa keskustelun siitä, että nyt voisi olla hyvä rako vastata joukkueen fysiikkaharjoittelusta tällä kaudella. Tuo viime kauden kokemus parin pelaajan kanssa on ehdottomasti auttanut minua nyt työssäni.

Kausi on vasta alkutaipaleellaan, mutta ainakin toistaiseksi Tuominen on viihtynyt mainiosti uudessa pestissään.

– On ollut todella kivaa, että en ole tippunut tyhjän päälle joukkuearjesta. Rooli joukkueen sisällä on totta kai tosi erilainen kuin aiemmin. Valmentajana olet vähän ulkopuolella, vaikka kuinka yrität pysyä syklissä sisällä. Joka tapauksessa tämä on tosi kivaa ja antoisaa.


"Esimerkiksi pelkkä pitkään harrastaminen tai kilpapuolella pelaaminen voi olla yksi hieno tavoite. Meilläkin on Kiekko-Espoossa pelaajia, jotka ovat pelanneet yli vuosikymmenen ajan samassa joukkueessa. Toivon, että sitäkin puolta arvostettaisiin."


Tuominen on joukkueen mukana kaksi iltatreeniä ja yhden aamujään viikossa. Ottelutapahtumissa hän ei ole paikan päällä, kun peleihin valmistautumisen pelaajat hoitavat itse.

– Suunnittelen oheis- tai omatoimiset treenit ja paljon myös palautumiseen liittyviä asioita. Omasta pelaajaurasta on hyötyä, sillä tiedän, millaisia tuntemuksia pelaajilla voi eri tilanteissa olla.

– Ja fysioterapiaopinnoista on tietysti apua siinä, että tiedän, miten asioita kannattaa lähteä purkamaan tai kuntouttamaan. Ja totta kai isoin painopiste on ennaltaehkäisyssä sekä kuormituksen hallinnassa, kun moni pelaajista opiskelee tai käy päivätöissä. Silloin elämä on otettava kokonaisvaltaisesti huomioon.


KES15_TUOMINEN_Minnamari-033.jpg

Kiekko-Espoo kohtasi kauden 2024–25 avausottelussaan Turussa TPS:n. Kyseessä oli myös Auroraliigan historian ensimmäinen ottelu. Kuva: Pasi Mennander


Huippu-urasta haaveileville tytöille Tuominen antaa yhden vinkin.

– Jos haluat huipulle, niin pelkät joukkueharjoitukset eivät riitä. Omalla ajalla on harjoiteltava tarkoituksenmukaisesti tai ainakin oltava liikunnallisesti aktiivinen.

Samalla Tuominen muistuttaa, että kaikista ei tule eikä pidäkään tulla maailmanluokan huippupelaajia. Lajirakkauden liekki voi silti lepattaa vahvana.

– Jokaisella saa olla omat tavoitteet. Ja tekemisen on oltava mielekästä. Esimerkiksi pelkkä pitkään harrastaminen tai kilpapuolella pelaaminen voi olla yksi hieno tavoite. Meilläkin on Kiekko-Espoossa pelaajia, jotka ovat pelanneet yli vuosikymmenen ajan samassa joukkueessa. Toivon, että sitäkin puolta arvostettaisiin.


 KES15_TUOMINEN_Minnamari-105.jpg

 
 
 

Etsi sivustolta