Avustajana työskentelevä Vertti Hatara pääsi alkulohkon Suomi-Latvia-ottelussa täysin uuteen rooliin, kun hän toimi ensimmäistä kertaa kuvailutulkkina näkövammaisille.
– Kuvailutulkki on henkilö, joka kuvailee ja kertoo mitä kaikkea hän näkee. Esimerkiksi nyt lätkäpelissä kerrotaan mitä kentällä näkyy, missä kiekko menee ja mitä muuta tapahtuu, Hatara selittää.
Hataran mukaan kuvailutulkin työ on ajoittain melko haastavaa. Koko ajan on oltava hereillä ja mietittävä reaaliajassa, kuinka tilanteen saisi selitettyä mahdollisimman selkeästi. Hän kertoo, ettei itse juuri seuraa jääkiekkoa, joka myös omalta osaltaan vaikeuttaa tulkkausta.
– Tulin tänne varaihmisenä kuvailutulkkaamaan. Aiemmista kokemuksista en siis oikein pysty kertomaan, mutta tähän mennessä tämä on ollut yksinkertaista, mutta antoisaa työtä, hän kuvailee.
Suomessa kuvailutulkkausta on tehty 1980-luvulta saakka. Aluksi toiminta oli vain satunnaista, kunnes syksyllä 2005 Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry aloitti ensimmäisten kuvailijoiden kouluttamisen. Kuvailutulkkauksen kursseja tarjoavat nykyään myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, sekä muutamat yliopistot ja ammattikorkeakoulut.
Espoolaiset Jukka Pulkkinen ja Heidi Ikäheimonen kertovat kuvailutulkkauksen olevan heille ehdoton asia pelin seuraamisen kannalta.
– Ei tästä oikein saisi muuten mitään irti. Toki taklaukset ja kuulutukset kuuluu, mutta kuvailutulkkaus on selostusta, mitä kentällä ja sen ulkopuolella tapahtuu, Pulkkinen kertoo.
Ikäheimonen muistelee, että kuvailutulkkausta jääkiekon parissa olisi tehty ensimmäisiä kertoja vuonna 2003, kun miesten MM-kisat pelattiin Suomessa.
Metro Areenalle kaksikko lähti Pulkkisen aloitteesta.
– Jukka mainitsi mulle alkuvuodesta, että U18-kisat on pian tulossa. Mietimme, että saisimmekohan tänne lippuja. Saimme ja täällä ollaan, Ikäheimonen naurahtaa.
– Tunnelma on vielä ollut vähän vaisu, mutta eiköhän se ala pikkuhiljaa lämpenemään, molemmat toteavat iloisesti.
.jpg)