Viime kevään MM-kisojen tuotot käytetään aikaisempien MM-kisojen tapaan lajin kehittämiseen ruohonjuuritasolla. Jääkiekkoliiton suunnitelma MM-tuottojen käytöstä ulottuu seuraavan kymmenen vuoden päähän, yksityiskohtaiset suunnitelmat rahankäytöstä on tehty kolmen vuoden ajalle. Tärkeimmät tukikohteet ovat lasten ja nuorten valmennuksen tehostaminen seuratasolla (70%), nuorisotyön erillistuet (20%) ja toimintarakenteiden kehittäminen (10%).
Lasten ja nuorten valmennuksen tehostaminen seuratasolla tarkoittaa käytännössä päätoimisten nuorten (E- ja D-ikäluokat) taitovalmentajien palkkaamista yhdessä seurojen kanssa. Jääkiekkoliitto osallistuu arviolta 25 uuden taitovalmentajan palkkakustannuksiin ja koulutukseen noin 750.000 eurolla vuodessa.
Seurojen velvollisuuksiin kuuluu oman seuran lasten ja nuorten valmennustoiminnan tehostamisen lisäksi mm. valmennuksen ulottaminen oman seuran lisäksi valitsemilleen yhteistyöseuroille – näin valmennuksen piiriin saadaan suurin osa E- ja D-ikäluokkien pelaajista. Myös seurojen maalivahtivalmennukseen satsataan ja seurat saavat vuosittaisia Suomi-kiekon strategiaa kuten tyttökiekkoa ja lajin aloittamista tukevia kehitysrahoja.
Nuorisotyön erillistuet sisältävät maajoukkuepelaajia tuottaville seuroille maksettavat kasvattajatuet ja vähävaraisten perheiden jääkiekkoharrastamiseen MM-tuotoista ja erillisestä rahastosta vuosittain ohjattava noin 100 000 euron tuki.
Toimintarakenteiden kehittäminen tapahtuu Jääkiekon Kehityskeskukselle ja seurajohdon koulutukseen tarkoitetulle aluetoimintarahastolle maksettavilla vuosittaisilla tukierillä.
MM-kisojen tuottojen käytöstä päätti Suomen Jääkiekkoliiton liittovaltuusto liittohallituksen yksimielisen esityksen pohjalta.
Toimitusjohtaja Matti Nurminen kertoo MM-tuoton käytöstä:
{hwdvs-player}id=539|width=644|height=370|tpl=playeronly{/hwdvs-player}
