keskiviikko, 09 helmikuu 2011 10:06

Viikon vapaaehtoinen: ”Lätkäjengissä pitää olla mukana vähintään 50 vuotta”

Kirjoittanut KARI SCHEMEIKKA

Keni_Weckstrom.jpg

Viikon vapaaehtoisena esittelemme valmentajan, jonka tavoitteena on toimia jääkiekossa vähintään puolen vuosisadan ajan. Rajapyykki lähestyy, sillä Kari Weckström aloitti uransa vuonna 1963.



Nimi: Kari ”Keni” Weckström
Ikä: 56
Alue: Kymi-Saimaa
Rooli: SaiPa ry:n D-98-ikäluokan valmentaja

Kari ”Keni” Weckström on tehnyt pitkän uran jääkiekon parissa aloittaen 1963 HJK:ssa. HJK:n lisäksi hän on edustanut pelaajana myös Ponnistusta, HIFK:ta, SaiPaa, Karhu-Kissoja, Ketterää, Lappeen Rientoa ja nykyään Keltun Poikia. Mainituista joukkueista hänelle on kertynyt pelejä SM-liigasta, I-, II- ja III-divareista, nuorten maajoukkueesta ja nykyisin vielä Kymi-Saimaan senioreiden sarjasta.

Valmentajaksi Keni päätyi 1988, kun silloin Ketterän valmentaja Gary Prior kysyi häntä mukaan Ketterän valmennuksen. Ensimmäisistä valmentajavuosista on positiivisia kokemuksia mm. hyvästä omasta joukkueesta sekä hyvästä sarjasta (I-divisioona), jossa pelasi monta tulevaa tähteä Teemu Selänteen johdolla.

I-divisioonassa häneltä meni kaksi kautta, jonka jälkeen alkoi pitkä juniorivalmentajan ura. Ensimmäinen juniorijoukkue oli vuonna 1990 lappeenrantalainen korttelikiekkojoukkue Voisalmen Kings, jonka valmentajana hän toimi yhdessä Aki Suhosen ja Timo Reposen kanssa. Kyseisen korttelijoukkueen kautta pelaajista ovat Suomen kiekkokartalle päässeet mm. Janne Kolehmainen, Ville Hostikka ja Antti Weckström.

Koko juniorivalmennusuransa (1990–2007 ja 2010-) Keni on tehnyt SaiPassa. Lisäksi hän on ollut Kymi-Saimaan alueen aluejoukkueiden valmentajana -86 ja -87 -ikäluokissa. Vuonna 2007 Keni palasi miesten valmennukseen Suomi-sarjan Ketterässä. Imatralla Keni oli kolme kautta, jonka aikana Ketterä mm. voitti Suomi-sarjan mestaruuden 2008-2009 ja pääsi siten Mestis-karsintaan. Juniorivalmennuksen ympyrä sulkeutui jälleen 2010, jolloin Keni palasi SaiPaan D-98-joukkueen valmentajaksi.

"Taito voittaa voiman"

Pitkän pelaaja- ja valmentajauransa aikana hän on ehtinyt verrata jääkiekon suuntauksia. Kysymyksiä on herättänyt välillä mm. suomalainen valmennuskulttuuri (mm. 2000-luvun alussa, jolloin korostettiin paljon virheiden välttämistä) sekä sarjajärjestelmät (mm. SM-liigan seurojen kehitys ei mennyt suljetun sarjan aikana positiiviseen suuntaan kuin muutamissa seuroissa ja aiheutti Mestikselle arvonlaskun). Nyt karsintojen palattua on pääsarjojen kehitys ja arvostus jälleen nousussa.

Kenille sarjatoiminnassa joukkueiden määrä ei ratkaise, koska aina paras on 1. ja huonoin on viimeinen. Keskusteluun pelaajien määrän riittämisestä sarjoissa on Kenillä vastaus: ”Pelaajia on vain kehitettävä niin, että niitä saadaan riittämään sarjojen joukkueisiin.”

Omassa valmennuksessaan Kenin ajatuksena on, että taito voittaa aina voiman. Koko ei siis ratkaise pelaajaan taitavuutta, on pelaaja sitten iso tai pieni. Taitavien pelaajien esillepääsyä auttoi myös hyvin tehdyt sääntöjen linjaukset.

Valmennus on muuttunut hänen aikakaudellaan positiiviseen suuntaan. Valmennuspäälliköiden tuleminen seuroihin on ollut hyvä asia ja on siten vaikuttanut valmennuksen tasoon seuroissa. Valmennuspäälliköiden roolissa on tosin kehitettävää, jotta valmennuspäälliköt pääsisivät keskittymään enemmän joukkueiden/seuran urheilulliseen toimintaan.

Harjoittelussa lajitekniikan kehittämiseen keskittyminen on myös ollut positiivinen suuntaus vanhan ajan luistelupainotteisuuden jälkeen. Juniorijoukkueiden rakenteissa on tapahtunut hyvää muutosta peliryhmien kokojen pienentyessä ja siten pelaajien peliajan lisääntyessä. Kouluyhteistyön aloittaminen ja sen kehittäminen on mahdollistanut pelaajille lisäharjoittelua koulun aikana yläluokista eteenpäin.

Oman valmennuksen tuloksissa Keniä lämmittää eniten valmennettavien pääsy edustusjoukkueisiin asti.

"Pelaajille annettava aikaa kehittyä"

Nykyisessä toiminnassa Keniä mietityttää kiire. Nyt monilla on liian kova kiire päästä eteenpäin eikä pelaajille anneta aikaa kehittyä. Kiire näkyy niin liiton, seuran kuin joukkueiden toiminnassakin. Haasteina nykyisessä seuratyössä on mm. seuraorganisaatioiden muuttuminen ja siten seurajohtamisen muuttuminen enemmän seurajohtoisista joukkuejohtoisiin,  pelaajien liikkumisen helpottaminen eri joukkueiden välillä, vastoinkäymisten sietämisen parantaminen ja yhteisöllisyyden väheneminen seuroissa.

Juniorivalmennuksessa kehitettävää löytyy mm. peliajoista (3x15 min liian lyhyt peliaika pitkillä matkoilla), pelien määrän kasvattamisessa, pelaajien lajitekniikan ja -taitojen siirtämisessä peliin sekä juniorivalmentajien pelin aikaisessa pelin johtamisessa sekä valmennuksessa – ”liikaa huutoa aitioissa”. Tuon lisäksi kiekkotermistöt mietityttävät kokenutta valmentajaa ja aina ei ymmärrä uusia hienoja termien tuomista lajiin, kun asia on aivan sama kuin aikaisemmillakin vuosikymmenillä.

Lappeenrantalaisessa jääkiekossa on Kenin mukaan nyt paljon mahdollisuuksia lisääntyneen jääajan ja nuorempien ikäluokkien pelaajamäärän kasvun myötä. Nyt jäävuoroja riittää hyvin kaikille ikäluokille ja siten harjoittelua voitaisiin kehittää siirtymällä pitempiin jäävuoroihin ja vähentää käyntikertoja halleille.

Valmennuspäälliköiden tulo seuroihin aiheutti vapaaehtoistoimijoiden vähenemisen seuroissa, mutta Kenin mukaan vapaaehtoistoiminta seuroissa on kaiken lähtökohta. Vapaaehtoisen työn merkitys huomataan valitettavasti monta kertaa vasta sitten kun joku on lähtenyt pois seuran toiminnasta. Seuratoiminta ja valmennus on ollut kivaa ja siksi hän on ollut mukana pitkään toiminnassa. Valmennustoiminnassa Keni lupaa olla niin kauan kuin virtaa riittää tai vähintään niin kauan kun on ollut lätkäjengissä mukana 50 vuotta.

Jääkiekkoleijonat

Suomen Jääkiekkomuseo on vuodesta 1985 alkaen aateloinut suomalaisessa jääkiekkoilussa erityisen ansioituneita henkilöitä Jääkiekkoleijonan arvonimellä. Jääkiekkoleijonat on ryhmitelty pelaajiin, tuomareihin, valmentajiin ja jääkiekkovaikuttajiin. Aateloinnissa käytetään kronologista numerointia.

Suomen Jääkiekkomuseo ry:n hallitus ja Suomen Jääkiekkoliitto nimittävät aatelointitoimikunnan jäsenet, joilla tulee olla laaja tietämys sekä suomalaisen että kansainvälisen jääkiekon historiasta ja nykypäivästä.

Jääkiekkomuseon verkkosivut

Etsi sivustolta