maanantai, 14 joulukuu 2020 16:32

U20 SM: Ilveksen Otto Heinonen tottui nopeasti U20-puolustajan tonttiin

Kirjoittanut Varpu Sihvonen
Otto Heinonen Otto Heinonen Jari Mäki-Kuutti

Otto Heinosen puhelimeen kilahti keväällä iloisesti yllättänyt viesti. Viime kaudella Ilveksen C- ja B-junioreissa pelannut puolustaja sai kutsun U20-joukkueen rinkiin.

– Kun oli ensimmäisiä kesätreenejä ja oltiin jäällä, niin silloin vähän jännitti. Mutta kun sai ekat sarjapelit alta pois, niin sitten se meni jo ihan arjesta, ja homma oli mukavaa, 16-vuotias Heinonen muistelee.

Voimatreenejä ja harjoituksia oli edellisiin kesiin verrattuna enemmän, mutta se sopi hyvin Heinoselle, joka halusi hankkia lisää voimaa saavuttaakseen asettamansa tavoitteen: vakiinnuttaa pelipaikka U20-joukkueessa. Alle 17-vuotiaiden maajoukkuerinkiin pääsy oli kauden toinen tavoite, ja kesällä tulikin kutsu leirille.

– Siirtyminen nuorten joukkueeseen sujui tosi hyvin ja helposti. Se auttoi, kun mukana on samoja pelaajia kuin viime kaudella B-junnuissa, hän kertoo.

Heinonen on nyt pelannut U20 SM-sarjassa 23 ottelua tehoin 1+7=8. Vahvuuksista puhuttaessa hän mainitsee peliälyn sekä puolustuspelaamisen, ja kamppailuvoimaakin löytyy.

– Nyt loppuvuoteen rupesi vähän tulemaan pisteitä. Alkukausi oli vähän tahmeaa, kun oli uusi sarja ja isoja poikia vastassa. Nyt olen tottunut siihen ja tiedän, miten pitää pelata, hän summaa sarjasyksyn.

Heinonen ruotii, että joukkueelle on tähän saakka tullut voittoja vähän vaihtelevasti, ja toivoo, että sarjapelien taas jatkuessa otteisiin tulee lisää tasaisuutta.

– Meillä on tosi yhtenäinen joukkue, ja kaikilla on hauskaa. Hallille on aina kiva tulla. Alkukauden tavoite oli päästä ylempään jatkosarjaan, mutta nyt kaikki on muuttunut eikä loppukauden tavoitteista ole vielä puhuttu. Mutta aluksi tähdättiin playoffeihin, niin siitä voi pitää kiinni, hän tuumii.

Heinonen aloitti jääkiekon harrastamisen 4-vuotiaana kiekkokoulussa, ja sille tielle hän jäi. Hänestä oli mukava tehdä maaleja ja saada kavereita, joista osan kanssa hän oli yhdessä aina peruskoulun ysiluokkaan asti.

– Joo, tykkään edelleen tehdä maaleja, mutta kauan en ehtinyt olla hyökkääjänä. Pelasin Kisa-Eaglesissa, ja ison kentän peleissä minut lyötiin pakiksi. En pelannut montaakaan ottelua hyökkääjänä, hän naurahtaa.

Mutta pakin tontti tuntui äkkiä omalta. Takaperin luistelu, kulmaväännöt, kiekon toimittaminen viivalta maalille ja hyökkäyksien tukeminen alkoivat nopeasti viehättää. Entä sitten tulevaisuus, millaisia suunnitelmia?

– Jos pääsisi Liigaan parin vuoden sisällä, se on ihan ensimmäinen tavoite. Katsotaan sitten, mihin sen jälkeen päätyy, hän kaavailee.

Etsi sivustolta