torstai, 12 maaliskuu 2020 14:33

Kuka on Jani Nieminen? Kokenut maalivahti löysi Kiekko-Espoosta pelaamiselle taas merkityksen

Kirjoittanut Petteri Ikonen

Jääkiekkomaalivahti Jani Nieminen on kulkenut pitkän kierroksen kotoisen Liigan, Mestiksen, KHL:n, Saksan liigan ja Slovakian liigan kautta Suomi-sarjan Kiekko-Espooseen. Espoolaisseurassa tarjolla on ollut uusia kokemuksia.

Vaikean Slovakian-kauden 2017–18 jälkeen Nieminen kaipasi uutta poltetta jääkiekkoon, ja sitä Espoossa on ollut tarjolla.

– Olin Kimin (Hirschovits) kanssa yhteyksissä ennen tänne siirtymistä. Piti löytää taas merkitys pelaamiselle. Tämä oli kiinnostavin ratkaisu, Nieminen kertaa lähes kaksi vuotta myöhemmin.

Moni voisi pitää outona, että lähes 250 liigaottelussa torjunut ja hyvässä peli-iässä oleva maalivahti siirtyy Suomen kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle.

Nieminen myöntää, että nuori perhe espoolaistui hyvää vauhtia jo hänen Blues-kausinaan.

Sittemmin nelihenkiseksi kasvaneessa perheessä asioita pitää miettiä monelta kantilta, että arki sujuu parhaalla mahdollisella tavalla. Suomi-sarjassa kiekkoilun myötä isä-Nieminen on ehtinyt ainakin viettää paljon aikaa lapsiensa kanssa.

– Olen nuoremman lapsen kanssa päivät kotona. Joukkue harjoittelee iltaisin. Joskus on aamuharjoitukset ennen kuin lähdetään joukkueen kanssa pohjoisen reissulle, Nieminen avaa.

 

"Pitää arvostaa jokaista Suomi-sarjan pelaajaa."

Kokeneen ammattilaismaalivahdin treenikello siirtyi normaalista aamupainotteisesta toiminnasta iltoihin, kuten Suomi-sarjassa on tapana. Pelaajat opiskelevat tai käyvät töissä, joten harjoitukset ovat iltaisin.

Pelikin on erilaista kuin useimmissa ammattilaissarjoissa.

– Kyllähän alkuun sai purra hammasta, kun tuntui että avopaikkoja, ylivoimahyökkäyksiä ja läpiajoja tuli aivan valtava määrä.

– Toisaalta olin jo Saksan ja Slovakian liigoissa tottunut viihdyttävään kiekkoon, missä tulee paljon ylivoimahyökkäyksiä, Nieminen tietää.

Suomi-sarja on valtakunnallinen sarja, missä joukkueita on lähes kaikkialta Suomesta. Kiekko-Espoonkin pelimatkat ovat vieneet pitkille reissuille kuten Kalajoelle, Raaheen ja Oulunsaloon. Vastaavasti pohjoisen joukkueet istuvat tuhansia kilometrejä bussissa, kun vieraskiertueet vievät etelän kasvukeskuksiin.

– Pitää arvostaa jokaista Suomi-sarjan pelaajaa. Olosuhteet eivät ole priimaa joka paikkakunnalla. Pelaajat käyvät töissä, mutta haluavat sen jälkeen mennä harjoituksiin ja matkustaa pitkiä pelimatkoja. Osassa seuroista pelaajat jopa maksavat siitä, että Suomi-sarjassa pelaaminen on mahdollista.

 

"Vaikka olin vain varamaalivahtina, jalat meinasivat lähteä alta."

Suomi-sarja tutuksi jo toissa vuosikymmenellä

Jani Nieminen on nähnyt pitkällä urallaan monenlaisia sarjoja ja joukkueita. Nurmijärven Kurrassa aloittanut maalivahti siirtyi jo nuorena HIFK:n riveihin, mutta ensimmäinen seura ei ole unohtunut.

– Pelasin Kurrassa vain pari vuotta, mutta oli hienoa, että pienellä paikkakunnalla pystyi pelaamaan jääkiekkoa hyvässä seurassa.

Kurra-taustaisiin pelaajiin kuuluu esimerkiksi Ville Peltonen.

– Ja Janne Keränen, Nieminen mainitsee pitkäaikaisen ystävänsä.

– Olimme ala-asteella samalla luokalla ja yläasteella rinnakkaisluokilla. Janne on toisen lapseni kummi, Nieminen kertoo.

Keräsen ja Niemisen tiet veivät aikanaan HIFK:hon, ja juniorivuosina taskuun kertyi C-nuorten ja B-nuorten SM-kullat. Kaksikko eteni aina liigajoukkueeseen asti. Nieminen pääsi liigatunnelman makuun vain 17-vuotiaana, tosin vasta varamaalivahtina.

– Olihan se hurja tunne, kun luistelin Nordiksen jäälle. Siellä oli vanha popcornin tuoksu ja kaikki muukin kuten silloin, kun olin ollut katsomassa pelejä nuorempana. Vaikka olin vain varamaalivahtina, jalat meinasivat lähteä alta.

 

"Aika pitkän matkan kautta olen tullut tähän pisteeseen."

Matka vakituiseksi liigamaalivahdiksi oli vielä pitkä. Parikymppisenä Niemistä viskottiin lainasopimuksilla Mestiksen Kiekko-Vantaaseen ja Kotkan Titaaneihin, mutta myös sarjaporrasta alemmas Suomi-sarjan HC Keravaan. Kevään 2010 hän torjui KooKoon Mestis-joukkueessa.

– Aika pitkän matkan kautta olen tullut tähän pisteeseen, Nieminen tuumii, kun käydään läpi hänen seurojaan.

HIFK:ssa hänelle kertyi välillä mukavasti otteluita, mutta lopullinen läpimurto jäi tekemättä. Vuonna 2010 siirto Tapparaan oli uusi alku.

Harri Säteri oli ykkösenä, ja minun oli tarkoitus kasvaa ykkösmaalivahdiksi. Minulla oli sopimus, jossa oli optio kahdesta lisäkaudesta.

 

"Mahdollisuus KHL:ään siirtymisestä oli sellainen, ettei sille vain voinut sanoa ei."

Itään ja aina KHL:ään asti

Niemisen pelimäärä kasvoi toiselle Tappara-kaudelle.

– Toisella kaudella torjuin alkukaudesta lähes kaikki pelit, ja Juha Metsola torjui sitten enemmän kevätkaudella.

Tappara oli kausina 2010–12 kaukana siitä loistosta, mihin seura sittemmin nousi. Joukkue jäi molemmilla Niemisen kausilla pudotuspelien ulkopuolelle.

– Harmi, etten päässyt osalliseksi menestysvuosia. Toisaalta sitä kautta tuli siirryttyä SaiPaan, joka olikin sitten oikea onnenpotku, Nieminen näkee valoisan puolen.

Vuonna 2012 edessä oli sopimuksen purkaminen Tapparan kanssa ja uuden seuran etsiminen. SaiPasta löytyi pelipaikka kesäkuussa.

– SaiPalla oli takana synkkiä vuosia. Porukka kasattiin sieltä täältä, mutta Pekka Tirkkonen tuli valmentajaksi ja sai homman nousuun. Keikuimme syyskauden kärkikolmikossa. Keväällä putosimme alemmas.

Lappeenrantalaisjoukkueen maalivahti Niemisen vire oli huomattu vielä kauempana idässä, joten pudotuspelit SaiPassa jäivät kokematta. KHL-menestyjä Ak Bars Kazan nappasi Niemisen tammikuussa ja antoi mahdollisuuden.

– Ensimmäisessä pelissä minut vaihdettiin pois maalilta, mutta toinen meni hyvin. Saimme 3-2 voiton. Sen jälkeen pelejä ei tullut.

– Se oli uran paras kausi lähtien SaiPassa pelatuista otteluista. Mahdollisuus KHL:ään siirtymisestä oli sellainen, ettei sille vain voinut sanoa ei, Nieminen painottaa seitsemän vuotta myöhemmin.

 

 

Nieminen kokeili itäliigaa, mutta aika siellä jäi lopulta harmittavan lyhyeksi. Seuraavana syksynä KHL-porttien aukeaminen toiselle suomalaismaalivahdille avasi Niemiselle pelipaikan Bluesin liigamiehistöstä.

– Etsin kesän ajan uutta jengiä, mutta sitten alkusyksystä Mikko Koskinen siirtyi Sibir Novosibirskiin. Pääsin Bluesiin.

Niemiset ostivat asunnon Espoosta, ja Bluesissa vierähti kaksi kautta. Espoo toimi perheen Suomen-tukikohtana myös silloin, kun Janin peliura vei Saksaan ja Slovakiaan.

”Saksan liiga on taitotasollisesti kovempi kuin Suomen liiga”

Kaudeksi 2015–16 Nieminen palasi SaiPaan, mutta sen jälkeen edessä oli mielenkiintoiset kaksi kautta Keski-Euroopassa. Nieminen muurasi parhaansa mukaan Fischtown Penguinsin maalin suun kaudella 2016–17 Saksan DEL-liigassa. Aina se ei ollut helppoa, kun henkilökohtaisia pistetilastoja koristelleet kenttäpelaajat hyökkäsivät tiiviin viisikkopelin kustannuksella.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Saksan liiga on taitotasollisesti kovempi kuin Suomen liiga. Ihmiset Suomessa eivät ymmärrä, kuinka taitavia pelaajia siellä on.

– Saksassa tosin puolustuspeli unohtuu helposti, kun se ei oikein kiinnosta pelaajia. Suomessa peli on tarkempaa ja kurinalaisempaa kuin Saksassa.

 

"Jo joukkueemme nimilistasta näkee, että tähtäämme isoon menestykseen."

Saksasta Nieminen nostaa esiin myös otteluiden tunnelman ja fanikulttuurin.

– Siellä ei paljon tarvinnut ladata itseään otteluihin. Lataus tuli itsestään, kun kuunteli yleisön pauhua.

Kausi Saksassa jäi ainoaksi. Seuraavasta kaudesta osa kului Slovakiassa, kunnes sopimus purettiin. Keväällä 2018 perhe kasvoi nelihenkiseksi, joten asettuminen Suomeen oli paikallaan.

Mestis-nousu, kun aika on oikea

Kiekko-Espoosta löytyi mukava pelipaikka, ja espoolaisjoukkue on menestynyt mukavasti Suomi-sarjassa. Viime kausi jätti sopivasti nälkää täksi kaudeksi. Kiekko-Espoo voitti runkosarjan ja aloitti pudotuspelit Karhu HT:n kohtaamisella.

– Jo joukkueemme nimilistasta näkee, että tähtäämme isoon menestykseen, Nieminen sanoo.

Kiekko-Espoossa pelaa muun muassa Teemu Ramstedtin ja Ilmari Pitkäsen kaltaisia pelaajia, jotka ovat tahkonneet pitkään Liigassa. Mukana on myös joukko Mestis-tason runkomiehiä.

Nieminen puhuu silti joukkueen ja omista pitkän tähtäimen tavoitteistaan maltillisesti.

– Pelaajana sitä tietysti aina haluaa olla voittamassa kauden viimeistä ottelua, Nieminen avaa.

Kiekko-Espoo on kertonut suunnitelmistaan, mutta esimerkiksi Mestis-nousua tavoitellaan järjen kanssa.

– Espoolaisen jääkiekon kannalta on hyvä asia, että monet seurat yhdistyivät nyt Espoossa. On kunnia olla mukana, Nieminen viittaa Espoon Kiekkoseuran, Blues Juniorsin ja Espoon Palloseuran jääkiekkojaostojen toimintojen siirtymiseen Kiekko-Espoo ry:n alle.

- Jani Niemisen pelaajakortti Leijonat.fi:ssä

 

 

Olet nyt

Lisää Kuka on -artikkeleita

Kuka on...

Leijonat-lehdestä tuttu Kuka on... -henkilöjuttujen sarja löytyy nyt verkosta. Esittelemme pelaajia, valmentajia, erotuomareita ja jääkiekon taustavoimia, joiden tarinoita et ehkä ole vielä lukenut tai kuullut.

Etsi sivustolta